Teemat
Huominen tarkoittaa mahdollisuutta parempaan. Ihmisen elämän edellytykset – turvallisuus, toimeentulo, terveys, perhe, koulutus, ruoka ja liikkuminen – on oltava päätöksenteon ytimessä.
Suomi
Isänmaallisuus on ylpeyttä maastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuureistamme. Isänmaallisuuteen kuuluu, että kaikki kokevat olevansa yhteiskunnan arvokkaita jäseniä – yhtä maata ja kansaa.
Suomen vahvuuksiin kuuluvat myös yhteiskunnan arvot, joista tasa-arvo on keskeisin. Sukupuolten tasa-arvo, ihmisten yhdenvertaisuus ja toisaalta alueiden välinen oikeudenmukaisuus vahvistavat maamme eheyttä.
Varautuminen
Omavaraisuutemme tasoa on nostettava. Kotimaista energian- ja ruuantuotantoa on lisättävä ja kannattavuudesta huolehdittava.
Suomalaisen ruuantuotannon vahvuus on eettisyys, ekologisuus ja osaaminen. Oleellista on kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen ensisijaisuus ja kestävä käyttö.
Myös metsät, vesiosaaminen, hiilensidonta, bioaasu, puurakentaminen ja muut luontaiset vahvuutemme tarjoavat kestäviä ratkaisuja.
Jokainen koti on maailman keskipiste
Hajautettu yhteiskunta on näyttänyt vahvuutensa etenkin maamme historian kriiseissä. Kauttaaltaan asuttu Suomi on iskunkestävä Suomi.
Suomen vahvuus kumpuaa kaikista sen alueista – pienistä kylistä suuriin kaupunkeihin.
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Teiden ja ratojen kunnosta on pidettävä huolta.
Talous
Suomi tarvitsee rohkeutta tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa. Julkisen talouden hyvä hoito on myös kriisinkestävyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä.
Vakaan talouden pohja on yrittäjyydessä ja työssä. Maassamme on voitava tavoitella parempaa ja välillä epäonnistuakin. Uuteen alkuun pitää aina olla mahdollisuus.
Valtion on tunnistettava uudet kasvun alat ja panostettava tietoisesti niihin. Hyvä taloudenpito koskee niin julkista taloutta, elinkeinotoimintaa kuin kotitalouksiakin.
Perusasioiden peruskoulu
Viime vuosien kriisit tuntuvat rajuimmin lasten ja nuorten elämässä.
Peruskoulu luo lähtökohdat ihmisen loppuelämälle ja samalla Suomen tulevaisuudelle. Opettajille on annettava mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Jatkuvien uudistusten sijaan on taattava työrauha.
Lapsen ja nuoren elämä on kokonaisuus. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitettävä. Yksikin turvallinen ja välittävä aikuinen voi pelastaa nuoren elämän.
Oppimisvaikeuksiin, mielenterveysoireisiin ja osattomuuden riskiin on puututtava. Kasvatuksen ja koulutuksen koko polku, varhaiskasvatuksesta koko maan laajuiseen korkeakoulutukseen, on Suomen menestyksen perusta.
Paremmin voiva Suomi
Mielenterveyden huolet koskettavat suomalaisten jokaista ikäryhmää.
Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke. Oikea-aikaiset palvelut ja välittämisen asenne ratkaisevat.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien, hyvinvointialueiden, onnistuminen on tärkeää. Painopisteen siirto peruspalveluihin niin mielenterveydessä kuin muissakin sote-palveluissa on viisasta yhteisten varojen käyttöä.
Liikunta ja kulttuuri
Liikunta ja kulttuuri kytkeytyvät terveyteen, toimintakykyyn, julkisen talouden kestävyyteen, maanpuolustuskykyyn ja oppimiseen.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Vähäisen liikunnan kustannukset ovat kasvussa, koska väestömme ikääntyy ja lapset liikkuvat liian vähän.
Seuratoimintaan osallistuu peräti 1,8 miljoonaa suomalaista. Seurat ovat Suomen suurimman kansanliikkeen kivijalka ja merkittävä hyvinvoinnin tuottaja ympäri maata.
Samaa kivijalkaa ovat myös lukuisat eri alojen järjestöt, jotka tekevät mittavaa hyvinvointityötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
