Teemat
Ajatuksiani Seinäjoesta – kuntavaalit huhtikuussa 2025
Seinäjoki – koulukaupunki
Olen sydämeltäni kasvattaja ja koulutuksen puolestapuhuja. Uskon, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja monipuoliseen oppimisympäristöön. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen on oltava uudistamisen kärjessä ja se edellyttää jatkuvaa kasvatuksen ja opetuksen puolustamista. Varhaiskasvatus ja perusopetus koskettavat jokaista seinäjokelaista lasta ja nuorta. Koulutus on tulevaisuuden investointi parempaan elämään.
Seinäjoki – kulttuuri- ja liikuntakaupunki
Seinäjoen kaupunki olemme me, asukkaat. Liikunta ja kulttuuri ovat kehon ja sielun taidetta. Puheiden ja erityisesti tekojen tulee edistää ja varjella jokaisen seinäjokisen hyvinvointia. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä, sosiaalista turvallisuutta sekä elämänlaatua. Hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat paras investointi onnelliseen elämään.
Seinäjoki – yrittäjäkaupunki
Seinäjoki on Suomen paras kaupunki yrittää. Yrittäjä on menestyvän Seinäjoen peruspilari. Seinäjoelle tarvitaan lisää työpaikkoja niin aloittaviin, kasvaviin kuin alueelle muuttaviin uusin yrityksiin. Vireä yritystoiminta tuo kaupunkiimme työpaikkoja, muuttovoittoa ja verotuloja.
Seinäjoen kaupungin ja sen kehitysyhtiö Into Seinäjoki Oy:n tehtävänä on kehittää Seinäjokea yritysten houkuttelevana ja kilpailukykyisenä liiketoimintaympäristönä. Keskeisiä tavoitteita tuleville vuosille ovat yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kasvuun innostaminen, yritysten sijoittumisen edistäminen, yritysten toimintakyvyn ylläpitäminen ja toimintaedellytysten kehittäminen. Esimerkiksi Itäväylän yritysalueen voimakkaampi käyttöönotto, kaupunkikeskustan rakentaminen, agrobiotalouden vauhdittaminen, asemanseudun suunnittelun ja toteuttamisen edistäminen ja ruokajärjestelmien kehittyminen ovat edelleen suurten mahdollisuuksien maa.
Seinäjoki – ruokakaupunki
Seinäjokelainen talonpoika tuottaa parasta ruokaa. Yhdessä elintarvikeketjujen kanssa tuottajat työllistävät suoraan tai välillisesti tuhansia ihmisiä. Meillä on oikeus lähellä tuotettuun ruokaan ja paikallisiin raaka-aineisiin. Ruokatuotannon tavoitteena pitää olla maaseutuelinkeinojen kannattavuus ja arvostuksesta huolehtiminen, paikallisuuden korostaminen ja joustava byrokratia. Seinäjoen kaupungin ruokatuotanto, niin päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa kuin vanhushuollossa tulisi perustua paikallisiin ja maakunnallisiin raaka-aineisiin.
Seinäjoki – kaupunkikeskusta ja elävät kaupunginosakeskukset
Seinäjoen kaupunkikeskustasta on kehittymässä dynaaminen ja moderni kaupan, palveluiden ja asutuksen keskus. Keskustassa on suunnitteilla ja rakenteilla monia merkittäviä kortteli-, kiinteistö- ja kaupunkiympäristöprojekteja. Uusi kaupunkikeskusta vahvistaa Seinäjoen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Suomen paras kaupunkikeskusta syntyy kaupungin, kiinteistöomistajien, kauppiaiden ja rakennuttajien yhteistyöllä. Elävät kaupunginosakeskukset Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki ovat alueidensa keskuksia. Ne tarvitsevat jatkossakin varhaiskasvatus-, perusopetus- ja kansalaisopistopalveluja, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta- ja seurakuntatoimintaa, yrityksiä, asukkaita ja järkevää kaavoitusta.
Ajatuksiani Suomesta
Huominen tarkoittaa mahdollisuutta parempaan. Ihmisen elämän edellytykset – turvallisuus, toimeentulo, terveys, perhe, koulutus, ruoka ja liikkuminen – on oltava päätöksenteon ytimessä.
Suomi
Isänmaallisuus on ylpeyttä maastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuureistamme. Isänmaallisuuteen kuuluu, että kaikki kokevat olevansa yhteiskunnan arvokkaita jäseniä – yhtä maata ja kansaa.
Suomen vahvuuksiin kuuluvat myös yhteiskunnan arvot, joista tasa-arvo on keskeisin. Sukupuolten tasa-arvo, ihmisten yhdenvertaisuus ja toisaalta alueiden välinen oikeudenmukaisuus vahvistavat maamme eheyttä.
Varautuminen
Omavaraisuutemme tasoa on nostettava. Kotimaista energian- ja ruuantuotantoa on lisättävä ja kannattavuudesta huolehdittava.
Suomalaisen ruuantuotannon vahvuus on eettisyys, ekologisuus ja osaaminen. Oleellista on kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen ensisijaisuus ja kestävä käyttö.
Myös metsät, vesiosaaminen, hiilensidonta, biokaasu, puurakentaminen ja muut luontaiset vahvuutemme tarjoavat kestäviä ratkaisuja.
Jokainen koti on maailman keskipiste
Hajautettu yhteiskunta on näyttänyt vahvuutensa etenkin maamme historian kriiseissä. Kauttaaltaan asuttu Suomi on iskunkestävä Suomi.
Suomen vahvuus kumpuaa kaikista sen alueista – pienistä kylistä suuriin kaupunkeihin.
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä. Teiden ja ratojen kunnosta on pidettävä huolta.
Talous
Suomi tarvitsee rohkeutta tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa. Julkisen talouden hyvä hoito on myös kriisinkestävyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä.
Vakaan talouden pohja on yrittäjyydessä ja työssä. Maassamme on voitava tavoitella parempaa ja välillä epäonnistuakin. Uuteen alkuun pitää aina olla mahdollisuus.
Valtion on tunnistettava uudet kasvun alat ja panostettava tietoisesti niihin. Hyvä taloudenpito koskee niin julkista taloutta, elinkeinotoimintaa kuin kotitalouksiakin.
Perusasioiden peruskoulu
Viime vuosien kriisit tuntuvat rajuimmin lasten ja nuorten elämässä.
Peruskoulu luo lähtökohdat ihmisen loppuelämälle ja samalla Suomen tulevaisuudelle. Opettajille on annettava mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Jatkuvien uudistusten sijaan on taattava työrauha.
Lapsen ja nuoren elämä on kokonaisuus. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitettävä. Yksikin turvallinen ja välittävä aikuinen voi pelastaa nuoren elämän.
Oppimisvaikeuksiin, mielenterveysoireisiin ja osattomuuden riskiin on puututtava. Kasvatuksen ja koulutuksen koko polku, varhaiskasvatuksesta koko maan laajuiseen korkeakoulutukseen, on Suomen menestyksen perusta.
Paremmin voiva Suomi
Mielenterveyden huolet koskettavat suomalaisten jokaista ikäryhmää.
Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke. Oikea-aikaiset palvelut ja välittämisen asenne ratkaisevat.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien, hyvinvointialueiden, onnistuminen on tärkeää. Painopisteen siirto peruspalveluihin niin mielenterveydessä kuin muissakin sote-palveluissa on viisasta yhteisten varojen käyttöä.
Liikunta ja kulttuuri
Liikunta ja kulttuuri kytkeytyvät terveyteen, toimintakykyyn, julkisen talouden kestävyyteen, maanpuolustuskykyyn ja oppimiseen.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Vähäisen liikunnan kustannukset ovat kasvussa, koska väestömme ikääntyy ja lapset liikkuvat liian vähän.
Seuratoimintaan osallistuu peräti 1,8 miljoonaa suomalaista. Seurat ovat Suomen suurimman kansanliikkeen kivijalka ja merkittävä hyvinvoinnin tuottaja ympäri maata.
Samaa kivijalkaa ovat myös lukuisat eri alojen järjestöt, jotka tekevät mittavaa hyvinvointityötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
