Teatterin merkitys kulttuurille ja taloudelle – Miksi Seinäjoen kaupunginteatterin lisäavustuspäätös oli elintärkeä?

Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalainen lokakuu 2024

Kulttuuri ei ole vain viihdettä – se on olennainen osa yhteisömme sielua ja identiteettiä. Seinäjoen kaupunginteatteri on toiminut jo 60 vuoden ajan kaupungin ja koko Etelä-Pohjanmaan kulttuurielämän lippulaivana. Tämä pitkä historia osoittaa, että teatteri on enemmän kuin viihteen tuottaja; se on tärkeä työnantaja, yhteisöllisyyden edistäjä ja kaupungin vetovoimatekijä.

Kaupunginteatterin lisäavustus 150 000 euroa vuodelle 2024 on kriittinen sijoitus, joka mahdollistaa teatterin toimintojen jatkamisen haastavista ajoista huolimatta. Vuosi 2023 oli teatterin 60-vuotisjuhlavuosi, ja juhlaohjelmiston toteuttaminen on aiheuttanut väliaikaisia tappioita. Lisäksi kasvavat palkkakulut, yleinen kustannusten nousu ja valtion säästötoimenpiteet asettavat paineita teatterin talouteen.

Vuoden 2025 osalta teatteria uhkaavat kuitenkin uudet taloudelliset haasteet. Valtion tukien leikkaukset voivat tarkoittaa 100 000–200 000 euron vähennystä Seinäjoen kaupunginteatterin osalta. Lisäksi arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin vaikuttaa merkittävästi teatterin lipputuloihin, mikä asettaa paineita taloudelle. Seinäjoen kaupungin avustus vuodelle 2025 on 200 000 euroa enemmän kuin vuonna 2024. Tämäkin korotus on välttämätön.

Lisäavustuksen myöntäminen turvaa paitsi teatterin toiminnan, myös sen kyvyn toimia alueen merkittävänä työllistäjänä ja kulttuuritoiminnan kehtona. Ilman lisätukea riskinä on näivettymisen kierre. Tämä heikentäisi sekä teatterin laadukkuutta että vetovoimaa.

Teatteri on kuitenkin valmis tekemään kaikkensa toimintansa sopeuttamiseksi. Taiteellisen johtajan vaihtuminen tuo uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, ja teatteri on suunnitellut ohjelmistonsa uudelleen pienemmällä henkilöstöllä ja esityskohtaisen budjetoinnin turvin.

Teatterin taloudellinen sopeutuminen on siis jo alkanut, mutta kaupungin tuki on ratkaisevassa asemassa, jotta toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää.

Seinäjoen kaupunginteatteri ei ole pelkkä kuluerä kaupungille, vaan se maksaa merkittävän osan saamastaan avustuksesta takaisin kaupungille vuokrina ja kiinteistön ylläpitokuluina – noin 700 000 euroa vuosittain. Lähes kolmasosa siis kilahtaa takaisin.

Avustuksen myöntäminen ei siis ole vain teatterin pelastamista, vaan myös sijoitus kaupungin taloudelliseen ja kulttuuriseen elinvoimaan.

Seinäjoen kaupunginvaltuuston enemmistö teki kokouksessaan 21.10.2024 aivan oikean ratkaisun.

Pasi Kivisaari

Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk)

Ässä hihasta

17 elokuun, 2021

Valtio on solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien

Seinäjoki herättää monenlaisia tunteita

2 heinäkuun, 2021

Maakuntakeskus Seinäjoki herättää sekä maakunnan sisällä että sen ulkopuolella monenlaisia

Olosuhteilla on väliä

17 kesäkuun, 2021

Tiedämme, että liikunta lisää hyvinvointia ja urheilusuorituksen jälkeen on mukava

Ehdolla Seinäjoen kaupunginvaltuustoon

20 toukokuun, 2021

Taas mennään. Olen ehdolla Seinäjoen kaupunginvaltuustoon. Olen ollut valtuutettu vuodesta

Loistavia valtionavustuksia pohjalaisille liikunta- ja urheiluhankkeille!

20 huhtikuun, 2021

Tiedote Valtion liikuntaneuvoston pohjalaisjäsenet Strand ja Kivisaari:Loistavia valtionavustuksia pohjalaisille liikunta-

Todelliset voittajat

15 huhtikuun, 2021

Ethän ajattele, että syytän. Se ei ole tarkoitukseni. Kerron havainnoistani,

Liikunnan rahoitus on turvattava – tai edessä on kansanterveydellinen katastrofi

14 huhtikuun, 2021

Kannanotto 14.4.2021 Toimituksille                                     Julkaistavissa heti Keskustan kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Tulevaisuusarpajaiset

11 maaliskuun, 2021

Kannanotto 11.3.2021, Toimituksille, Julkaistavissa heti Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Keskustan rehtorikansanedustaja

Ilma, jota hengitämme

25 helmikuun, 2021

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Sen avulla voimme rakentaa maailmaa, jossa

Mumma

18 helmikuun, 2021

Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti. Siinä missä 1970-luvulla