Suomalaisten liikkumattomuus kestämätön ongelma

Tuore UKK-instituutin (11.10.) toteuttama liikuntaraportti paljastaa suomalaisten vähäisen liikkumisen olevan koko väestön ongelma. Liikuntaraportissa 2022 kuvataan suomalaisten lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa.

Raportin mukaan eri-ikäiset suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen.

– Kaikella kunnialla istumista ja makoilua kohtaan, mutta olemme nyt suunnassa, jossa olemme passivoimassa itsemme fyysisesti heikkoon kuntoon. Liian monelle hengästyminen on harvinaista ja hikoilu suoritetaan saunassa. Näistä aiheutuu tuleville vuosikymmenille valtava terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn haaste.

– Liikkumisen on todettu vähenevän kahdessa kohdassa elämänkaarta: koko kouluiän alakoulusta lukiolaisiin ja sitten eläkeiässä. UKK-instituutin mukaan myös työikäisten kunto heikkeni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä.

– Kun tavoitteena on pidentää työuria, tällä yhtälöllä, jossa kuntoisuutemme heikkenee, se ei valitettavasti onnistu. Samoin lisääntyvä ylipaino, nuorten aikuisten heikentyvä kestävyys- ja lihaskunto ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma.

Kivisaaren mukaan väestön liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa useiden miljardien kustannukset vuositasolla. Samalla voi myös kysyä, missä tilassa on maanpuolustuskyvykkyytemme

Vaikka puolustustamme on materiaalien ja välineistön osalta vahvistettu enemmän kuin koskaan, tätä yhtälöä heikentää se, jos emme jaksa kävellä muutamia satoja metrejä. Tämä on karua, mutta tässä suunnassa olemme itse turvallisuutemme heikoin lenkki.

Kaikista tosiasioista huolimatta, Kivisaari ei halua syyllistää, vaan kannustaa suomalaisia huolehtimaan itsestään.

– Jokainen meistä tietää, että hyvä fyysinen kunto vaikuttaa kaikella tavalla hyvinvointiimme ja mielenterveyteemme. Kenenkään ei tarvitse olla superkuntoilija tai ylisuorittaja, mutta kohtuullinen ja säännöllinen liikunta on lopulta asennekysymys.

Kivisaari myös tiedostaa, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia liikkua riittävästi. Elämäntilanteet, erilaiset fyysiset rajoitukset, sairaudet ja kiireet seuraavat ajoittain jokaisen elämään. Siksi jokaisen on luotava omannäköinen liikkuva elämä.

– Vielä on toivoa ja se on hyvä asia. Mutta käännetään suunta. Ylös, ulos ja liikkumaan, Kivisaari päättää.

Lisätietoja: Valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk), puhelin 050 347 9334

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen