Puhe Seinäjoen uudelle kaupunginvaltuustolle

Arvoisat kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat, nuorisovaltuuston ja median edustajat, kaikki läsnäolijat ja lähetystä seuraavat.

Haluan lausua suuren kiitokseni merkittävästä luottamuksesta. Haluan myös välittää kiitokseni kokouksen avanneelle valtuutettu Raimo Ristilälle, jonka sanat olivat painavia ja merkityksellisiä. Kokemuksesi kaupungin päätöksenteosta on suurenmoinen ja tunnen kohtaasi syvää kunnioitusta. Kiitos.

Haluan myös teitä jokaista onnitella pääsystä Seinäjoen kaupunginvaltuutetuksi. Olemme saaneet merkittävän, mutta myös vastuullisen aseman päätöksentekijöinä. Ihmisen ääni ja luottamus ovat kohdistuneet voimallisesti tämän salin valtuutettuihin, äänestäjät ovat antaneet meille tehtävän, joka vastuullisuudessaan on hengästyttävä. Siis pitää kaupungista ja kaupunkilaisista huolta. Päättää viisaasti ja harkiten. Tehdä tulevaisuutta.

Tässä salissa jokainen valtuutettu on tärkeä, kaikki ovat samanarvoisia ja näkemyksiltään tasavertaisia. Tässä salissa paiskaavat kättä taustoiltaan ja elämänkokemuksiltaan erilaiset ihmiset, eri ikäiset ja valtuustovuosiltaan kokeneet ja uudet. Se on hyvä asia. Jokaisen meidän elämänkokemus – olkoon se millainen tahansa – on lisännyt ymmärrystämme elävästä elämästä. Lopulta valtuustonkin asiat, vaikka ne ovat useasti monimutkaisia ja haastavia – ne ovat ihmisen kokoisia. Meidän jokaisen kokoisia.

Vetoan myös teihin – hyvät valtuutetut – että jokainen täällä kunnioittaa toistaan. Jokainen meistä pärjää omilla vahvuuksillaan, käyttäydymme vakaasti ja arvokkaasti, emme polje toistemme, vaan keskitymme asioihin ja keskinäiseen yhteistyöhön. On aivan selvää ettemme ole kaikista päätettävistä asioista samaa mieltä, mutta siihenkin on olemassa keinot. Tasokas keskustelu, punnitut perustelut ja lopulta – tarvittaessa – edustuksellisen demokratian keskeisin ratkaisuperiaate. Äänestäminen.

Jokaisen on myös syytä varautua siihen tosiasiaan, että päättäjän tehtävä ei ole vain jakaa leipää ja sirkushuveja. Niitäkin tarvitaan, mutta kaupungin johtamisessa on kyse paljosta muustakin. Olemme välillä tilanteessa, jossa hankaliakin ratkaisuja on tehtävä. Emme voi tässäkään kaupungissa tuudittautua siihen, että kaiken pitää olla kuin ennenkin, vaan meillä pitää olla rohkeutta uudistua, tehdä asioita paremmin kuin tänään ja ennen kaikkea, meidän on kysyttävä itseltämme, millainen kaupunki haluamme olla.

Seinäjoki on hieno kaupunki. Meillä on täällä valtavasti hyvää. Olemme kasvukaupunki, josta kajahtelee tekemisen kalske, meillä on hyvä päätöksentekokulttuuri, osaavat viranhaltijat ja kaupungin henkilöstö, meillä on yrittäjyyttä, elinvoimaa, houkuttelevuutta, tasokkaita peruspalveluja, merkittävä ammattikorkeakoulu, yliopistokeskus ja toinen aste, vahvat kasvatus- ja opetustoimijat, pontevat kaupunkiympäristötoimijat jne. Siis laajaa osaamista jokaisella sektorilla. Meillä on sykettä.

Ja tottakai meillä riittää tekemistä. Keskeneräisten asioiden määrä on valtava. Meillä on tänäänkin juhlavien luottamuspaikkavalintojen jälkeen puolivuotinen talouskehitys ja talouden tervehdyttämistoimet 2021. Tämä pykälä noteeraa toki positiiviset ja optimistisetkin seikat, mutta läväyttää silmiimme myös huolestuttavia piirteitä. Valtuustokautemme 2021-2025 ovat tärkeät myös talouden käännettä tehtäessä. Palvelutuotannon kustannusten kasvua on hidastettava usein eri toimenpitein, sillä nykyiset tulot eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan palveluiden aiheuttamia kustannuksia. Kustannushallinnan rinnalla tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja tulopuolen vahvistamista. Tulot ovat yhtä tärkeitä talouden vahvistamiseksi kuin säästöt menoissa.

Muutakin mietittävää on. Miten priorisoimme investointeja? Miten vahvistamme paitsi kaupunkiytimen, mutta myös kaupunginosakeskusten elinvoimaa, miten ratkaisemme työllisyyden kohtaanto-ongelman, miten edistämme ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, miten vahvistamme yhteistyötä- ja yhteisymmärrystä maakunnan kuntien kanssa.

Tekemistä siis riittää ja mainitsin vain pienen osan siitä, mitä eteemme tulee. Mutta kaikista näistä me kyllä selviämme.

Tarvitsemme siis uudistetun, raikastetun ja rohkean strategian, jossa tällä porukalla on keskeinen vastuu. Strategiatyömme on siis käynnistettävä välittömästi ja jokaisen osallisuus on tärkeä.

Ja sotekin tulee. Eduskunta on kesällä 2021 hyväksynyt, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Uudistuksella pyritään vastaamaan mm. väestörakenteen muutoksen tuomaan julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja kuntien jatkuvaan epävarmuuteen sotekustannusten osalta. Ja lopulta kyse on tärkeimmästä. Miten ihmisen hoito tapahtuu tasavertaisesti ja riittävän ajoissa.

Soteuudistus vaikuttaa merkittävästi myös omassa kaupungissamme. Seinäjoella reilut 1000 henkilöä ja lähes puolet kaupungin budjetista siirtyvät tulevalle maakunnalle. Uudistus koskee myös pelastuslaitoksia, eikä sekään muutos ole vähäinen.

Vaikka sotepalvelut häipyvät altamme, meidän työt eivät karkaa, eikä valtuuston merkittävyys vähene. Järjestelmämuutos ei vie sitä tosiasiaa mihinkään, että meillä on olemassa Seinäjoen kaupunki, sen ihmiset ja heidän elämä. Kaupunkilaisten hyvinvointi, palvelutarpeet, osaaminen, kaupunkikehitys, talous, välittäminen, kulttuuri, liikunta, nuoriso, rakentaminen, kaavoitus, tapahtumat, yrittäjyys, yli 2000 työntekijän joukko ja vaikka mitä on edelleen käsissämme.

Hyvät valtuutetut. Puheenjohtajana haluan toimia kaikin mahdollisin tavoin niin, että tämä valtuusto ja jokainen valtuutettu onnistuisi. Meistä kukaan ei ole täällä itseään varten, eikä puolueitamme varten, vaan Seinäjoen asukkaita varten. Kun siltä pohjalta alkaa tekemään töitä, ei voi käydä muuten kuin hyvin.

Toivotan jokaiselle meistä menestystä alkavalla valtuustokaudella. Autetaan toisiamme loistamaan. Kiitos.

Seinäjoella 16.8.2021
Pasi Kivisaari
Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen