Työllisyysasteen nosto ja julkisen talouden tasapaino ovat olleet hallitusten ykköstavoitteita viime vuosina. Koronakriisi on laittanut nämä tavoitteet hetkellisesti sivuun. On päätetty kasvattaa valtion menoja, jotta Suomi voitaisiin viedä kriisistä yli mahdollisimman vähin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.
Kun tämä kriisi on ohi, on tärkeää, että pääsemme jaloillemme ja kasvu-uralle mahdollisimman nopeasti. Työllisyys ja julkisen talouden tasapainottaminen tulevat taas eteemme ja ovat pitkässä juoksussa välttämättömiä tavoitteita.
Korona käänsi monet asiat ylösalaisin ja eduskunnassa ollaan nyt hyvin laajasti velanoton puolella. Tämäkin velka on maksettava takaisin, mutta velan ansiosta olemme kykenevämpiä niin tulevaisuudessa tekemään.
Tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa keskitytään lähes yksinomaan koronakriisin akuuttiin hoitamiseen. Koronan vaatimat terveydenhuoltoon kohdistuvat kulut korvataan täysimääräisinä, eivätkä ne näin ole pois muusta toiminnasta. Viranomaisten työtehtäviä voidaan joutua hetkellisesti priorisoimaan, koska tekijöitä ei riitä kaikkeen. Kiireettömiä leikkauksia on jo siirretty eteenpäin. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan on huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitettu 600 miljoonan lisämääräraha. Kotimaisten suojavarusteiden valmistusta on saatu liikkeelle.
Lisätalousarviossa ihmisten toimeentuloa turvataan kaikkineen yli miljardilla eurolla. Osa tästä on tukea palkatta lapsia kotiin hoitamaan jääneille alle 10 vuotiaiden vanhemmille, jotka menettivät ansiotulonsa. Aikaisemmin on jo sovittu mm. yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan.
Suomen talous on tehohoitovaiheessa. Yritysten tukemista jatketaan suoran tuen, lainojen ja takausten avulla. Koronapanostukset yrityksille lasketaan miljardeissa. Tavoitteena on estää laajamittainen konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Myös kunnat ovat helisemässä. Kuntien verotulojen menetyksiä korvataan nyt puolella miljardilla ja toukokuun lisätalousarvioon ollaan valmistelemassa vähintään miljardin tukipakettia. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan noin 60 miljoonalla ja maaseudun yritystoimintaan laitetaan 40 miljoonaa.
On arvioitu, että valtion velka kasvaa koronan seurauksena kymmeniä miljardeja euroja. Tavoitteena on oltava, että kaikki elinkelpoiset yritykset ja koko maa kyettäisiin saattelemaan kriisin yli. Syrjäytymisen ja osattomuuden kasvu on estettävä.
Polvillaan olevaan isänmaata on autettava.
Emme vielä tiedä tarkkaa päivämäärää tämän kriisin väistymiselle. Tietämättömyys ahdistaa ja tekee meidät kärsimättömiksi. Maailmalla on kuitenkin jo aloitettu purkamaan koronan takia tehtyjä rajoituksia. Myös meillä tämä on edessä, toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Toivon, että sillä yhteistyöllä, millä olemme tähän kriisin reagoineet, voidaan jatkaa myös kriisin jälkeistä uuden nousun aikaa. Tulemme kokemaan inhimillistä murhetta ja taloudellisia kärsimyksiä, mutta myös oppimaan uutta. Koronan vaikutukset tuntuvat varmasti vielä pitkään kriisin jälkeenkin, mutta tulee myös aika, jolloin asiat ovat paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)
julkaistu Ilkassa 15.4.2020