Lintilällä savuava ase

Elinkeinoministeri Mika Lintilällä (kesk.) on epäkiitollinen työ EU:n aluerahojen jakamisessa.

Poliittiset paineet alkavat kasautua loppusuoralle. Pohjois- ja Itä-Suomesta on tullut kiukkuisia kannanottoja siitä, miksi rahat pitäisi jatkossakin jakaa pääosin heille. Jaettava summa on 1,6 miljardia euroa. Rahojen merkitys alueille on valtaisa.

IP-alueita eivät ole lohduttaneet tiedot siitä, että jatkossakin harvan asutuksen erityisrahoitus (NSPA) kuuluu yksiselitteisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Tämän lisäksi itä ja pohjoinen vaativat merkittävän osan muusta rahoituksesta itselleen. Siis niin, että tehdään kuin ennenkin.

EU:n rakennerahat jaettiin viimeksi seitsemän vuotta sitten, ja silloin rahanjaosta neuvottelivat maakuntaliitot. Kiistelyä syntyi, mutta maakuntajohtajat pääsivät sopimukseen.

Toisin kävi nyt. Neuvottelut törmäsivät seinään ja asia päätyi elinkeinoministerille. Lintilä sai käteensä savuavan aseen. Rahanjako ei ole vain Lintilän putiikin päätös, vaan sen pitää hyväksyä koko hallituksen.

Näköpiirissä ei ole voittajia.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot ovat jo parin vuoden ajan vaatineet rahanjakoperusteiden muuttamista muiden kriteerien kuin harvan asumisen osalta.

Pyyntö on täysin oikeutettu. Tähän mennessä kaksi kolmasosaa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kautta saaduista rahoista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomen hankkeisiin. Heillä on rahoille tarve, mutta niin on muuallakin.

Kyse on tuhansien yritysten toimintaedellytyksistä, koulutuksesta, elinvoimasta. Ratkaisun pitää olla Suomen ja sen alueiden kannalta kestävä ja oikeudenmukainen.

Ohjelmakauden 2021–2027 aluerahoissa tulisi huomioida alueiden tosiasialliset kehityserot ja potentiaali siten, että kaikkien maakuntien kokonaistilanne tulee tasapuolisesti huomioiduksi riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista. Koko Suomen kuuluu hyötyä niistä maksimaalisesti.

Etelä- ja Länsi-Suomessa on alueita, joiden kehitysluvut ovat haasteellisempien itä- ja pohjoissuomalaisten alueiden luokkaa. Siksi aluetukia tulee tarkastella tarveperusteisesti, ei menneen ajan perinnön mukaan.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla aluekehitysrahojen kansallinen jako on koettu valtavana epäoikeudenmukaisuutena. Olemme olleet ELSA-alueena kansallisen rakennerahoituksen heittopussi, vaikka haasteemme ovat yksiselitteiset. Lähdemme voisi toisensa jälkeen takamatkalta, mikä ei ole reilua.

EU:n alue- ja rakennepolitiikasta on rakennettu tarpeeton vastakkainasettelu maan eri maakuntien välillä, kun lopulta kyse on vain tasapuolisuudesta.

Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitää määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen. Meillä ei kuulu olla Suomea, jossa aluerajan takaa huudellaan, että ottakaa te tuo vuotava pelastusvene.

Aluepolitiikka on reiluutta, ei eniten metelöivän oikeutta.

Pasi Kivisaari (kesk.)

kansanedustaja

Seinäjoki

Julkaistu 6.9.2021 Ilkka-Pohjalaisessa

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen