Isokyrö Areenan avajaistilaisuus

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisat juhlavieraat, naiset ja herrat

On suuri kunnia toimia juhlapuhujana Isokyrö Areenan avajaistilaisuudessa.

Haluan heti aluksi onnitella ja kiittää isokyröläisiä siitä, mitä nyt ympärillämme näemme. Uusi uljas urheiluareena on aina satsaus elinvoimaan ja parannus hyvinvointipalveluihin. Se on selkeä merkki siitä, että alueella katsotaan eteenpäin ja uskotaan huomiseen. Isokyrössä on tehty tulevaisuutta. Se on kunniakas teko.

Minulla on urheiluhistoria. Lapsuuteeni ja nuoruuteeni kuuluivat olennaisena osana juoksukilpailut ja sen perintönä minulle jäi elinikäinen juoksuharrastus. Tunnen oloni kotoisaksi liikuntaareenoilla ja erityisesti urheiluhalleissa on paljon lapsuuteni ja nuoruuteni kaikuja. Vieläkin näen, miten nuorimies Kivisaari temmelsi mitalin kiilto silmissään Lapuan Urheilutalon parketilla – tärkeiden urheiluystävieni ympyröimänä – valmentajan ohjauksessa – mitä erilaisimpia harjoituksia. Siellä juostiin, siellä hypittiin, siellä loikittiin, siellä punnerrettiin, siellä venyteltiin. Läsnä olivat tahto ja into, mutta myös huumori ja ystävyys.

Hengitän nuoruuteni muistoa myös täällä Isokyrö Areenan upeissa olosuhteissa. Täällä saavat uudet sukupolvet tehdä kaikkea sitä, mikä minullekin oli tärkeää ja toi elämääni elinikäisiä kokemuksia ja nuoren miehen unelmia.

Areenat ovat täynnä tarinoita ja Isokyrö Areenan tarina on valmis alkamaan. Siitä tulee hyvä tarina.

Nämä olosuhteet ovat paitsi liikunta- ja urheilutiloja, niin myös koululaisten liikuntatuntien areenoita, erilaisten tapahtumien alustoja ja kaiken kansan hyvinvointikeskuksia. Jokainen tavallaan.

Tällä hetkellä toimin Valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtajana ja koen kunnia-asiana olla mukana edistämässä kilpa- harraste- ja kuntourheilua, liikunnallisuutta sekä muuta toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Valtion liikuntaneuvosto on liikuntalaissa määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita sekä erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvoston tehtävänä on myös tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä.

Valtion liikuntaneuvostolla on merkittävä rooli liikuntapaikkarakentamisen edistäjänä. Osa tämänkin hankkeen rahoituksesta on tullut valtiolta. Valtiolle nuo rahat on saatu Veikkausvoittovaroista. Veikkaus elää nyt isoa murrosta nettipelaamisen ja peliongelmien yleistymisen parissa. Paljon onkin pohdittu sitä, voitaisiinko tämänkin Areenan kaltaisille hankkeille varata rahaa suoraan valtion budjettiin, siten etteivät Veikkauksen haasteet johtaisi liikuntapaikkarakentamisen kaventumiseen. Me emme voi lähteä tielle, joka näivettäisi Isokyrö Areenan kaltaiset tulevaisuusteot. Veikkauksen asemaa on puntaroitava nimenomaan siitä näkökulmasta, onko sen kivijalka riittävän vankka turvaamaan suomalaista sivistystyötä (niin liikuntaa, urheilua, kulttuuria, nuorisotyötä, tiedettä ja taidetta). Tällä hetkellä nämä uhkakuvat ovat todellisia.

On päivän selvää, että kunnat ja kaupungit tarvitsevat vetoapua valtiolta tämän kaltaisten hyvinvointi-areenoiden rakentamiseen. Isokyröläisillä on tahtoa tehdä tulevaisuutta ja sitä tahtoa pitää osoittaa myös valtionhallinnon.

Hyvät juhlavieraat. Tämän Areenan yksi ydin on lisätä kuntalaisten – siis kaiken ikäisten- liikunnallisia elämäntapoja. Liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset ovat – vähän laskentatavasta riippuen – 3,2-7,5 miljardia euroa. Ne ovat valtavia summia. Viime vuosikymmeninä teknologinen kehitys on vähentänyt ruumiillisia ponnistuksia niin työssä kuin vapaa-aikana. Nykyelämässä on monia paikallaanoloon altistavia laitteita ja teknologioita, tutuimpia näistä ovat ruutuviihdettä tarjoavat televisio, tietokoneet ja kännykät. Liikkumattomuuden, erityisesti istumisen vähentäminen on todennäköisesti yksi tehokkaimmista ja helpoimmin toteuttavista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia.

Isokyrössä se ei jää ainakaan olosuhteista kiinni.

Liikunnalla ja urheiluseurojen työllä – kaikella kansalaistoiminnalla – on valtava kansanterveydellinen merkitys. Uskon, että tämäkin Areena maksaa itsensä takaisin jo pelkästään kansanterveyden kautta.

”Urheilija ei tervettä päivää näe” on tuttu sanonta. Se myös pitää usein paikkansa, kun harjoitellaan tai kilpaillaan aivan äärirajoilla. Isossa kuvassa urheilun ja liikunnan tuomat positiiviset terveysvaikutukset ovat kuitenkin kiistattomat.

Urheilun kansanterveydelliset vaikutukset ovat suurimmillaan junioriurheilussa ja nimenomaan siinä, että tartutamme lapsiin elinikäisen urheilukipinän. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Ilahduttavan moni löytää kipinän liikuntaan myös varttuneemmassa iässä.

Aikuisten urheiluharrastuksilla on paitsi kansanterveydellinen rooli, myös elämän laatua suuresti parantava vaikutus. Liikkumaan mennään päästelemään höyryjä, tapaamaan ystäviä ja hoitamaan itseään. Treenin tai kisan jälkeen elämä näyttää paremmalta ja tulevaisuus valoisammalta.

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja se myös sopii jokaiselle ikään katsomatta. Terveysliikunta ja kunnon kohotukseenkin tähtäävä liikunta sopivat hyvin myös ikääntyneille ihmisille.

Me suomalaiset olemme urheiluhullua kansaa. Olemme edelleen kokoamme suurempi, kun mitataan urheilumenestystä. Viime vuosina ei arvokisoista ole mitaleita tullut totuttuun tapaan, mutta ei se enää ainakaan Isokyrön liikuntatiloista jää kiinni. Kilpaurheilu toimii esimerkkinä ja huippu-urheilijoineen se tarjoaa meille suuria elämyksiä. Sen parissa viihdytään sekä tunnetaan tervettä isänmaallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Suomi on aika monta kertaa juostu, hiihdetty, heitetty tai painittu maailmankartalle.

Urheiluseuroilla ja kunnilla laadukkaine urheilupaikoineen on merkittävä rooli urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Urheiluseurojen aktiivit toimivat usein valmentajina ja vetäjinä. He osallistuvat ahkerasti urheilutapahtumien toimitsija- ja talkootehtäviin. He toimivat esikuvina nuoremmilleen. Tämänkin Areenan eteen on tehty Isossakyrössä paljon pyyteetöntä työtä. Teillä on kuulemma sellainen sanonta, että ”Kökkä – Se on varmaan meidän kylällä keksitty”.

Toisen paljon vanhemman sanonnan mukaan ”tilaisuus tekee varkaan”. Toivottavasti tässä yhteydessä ”tila tekee urheilijan”. Erityisesti tällaisen talven aikana hyvät sisäliikuntapaikat ovat kultaakin kalliimpia. Kyllä harmaassa loskassakin voi liikkua, mutta kyllä urheilu tällaisissa tiloissa on parempaa. Tällaisiin tiloihin on ilo tulla liikkumaan. Ulos ei tänä talvena ole monesti houkuttanut mennä.

Viime vuosina uutisissa on puhuttu valtavasti ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät ole meille vielä täysin selvinneet, mutta uskaltaisin arvella, että Suomessa on tulevaisuudessakin monenkirjavat kelit. Suomen kevääseen, kesään, syksyyn ja talveen kuuluu jatkossakin sellaisia kelejä, että sisäliikuntapaikoille riittää kysyntää.

Minä asun Seinäjoella. Seinäjoen kaupunki mainostaa itseään avaruuden pääkaupunkina. Te täällä Isossakyrössä kerrotte, että kotipaikanne on elämää suurempi. Avaruus ja suuruus sopivat hyvin toisilleen. On hienoa saada teidät ensi vuonna osaksi Etelä-Pohjanmaata. Vähintään Etelä-Pohjanmaan urheiluareenoiden keskimääräinen mahtavuus paranee reippaasti.

Ja sanoisin myös, että Etelä-Pohjanmaa vankistuu, kun Isokyrön kunta palaa kotiin.

Olen viime vuoden huhtikuussa aloittanut työni kansanedustajana, kesäkuussa aloitin sivistysvaliokunnassa ja elokuussa valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana. En ole täällä vain puhumassa lämpimikseni. Se, että tässä juhlassa kehun isokyröläisiä ja uutta Areenaa tarkoittaa myös sitä, että laitan itseni töihin. Haluan jatkossakin edistää urheilupaikkarakentamista, nostaa esiin liikuntaa elämäntapana ja korostaa urheiluseurojen työn merkitystä. Asia on minulle henkilökohtaisesti merkittävä ja olen mielelläni sananviejä valtionhallinnon suuntaan.

Hyvät juhlavieraat. Katselen ylpeyttä tuntien ympärilleni. Olette tehneet hyvän työn. Isokyrössä – ja tässä Areenassa – on voimaa kuin pienessä kylässä.

Toivotan meille kaikille ja tälle uudelle uljaalle Areenalle onnea ja menestystä.

Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)
valtion liikuntaneuvoston 2. varapuheenjohtaja

Mitäpä jos

7 joulukuun, 2018

Vanha viisaus on, jos et keksi muuta, kokeile totuutta. Edustamani

Veljeskaupungin liitto

29 lokakuun, 2018

Maakunnassa on toteutunut tai toteutumassa kaksi merkittävää liikennehanketta. Seinäjoen itäisen

isan-nimeen-pasi-kivisaari

Isän nimeen

29 lokakuun, 2018

Isänpäivää vietetään 12. marraskuuta. Isänpäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 1970. Virallinen

naisilla-on-kaikki-mita-minulta-puuttuu

Naisilla on kaikki, mitä minulta puuttuu

17 lokakuun, 2018

Etelä-Pohjanmaan keskustanaiset ovat huolissaan kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Asiaa käsiteltiin maakuntalehti

miten-vahan-minusta-jaa

Miten vähän minusta jää

11 heinäkuun, 2018

Kävelin Provinssista kotiin. Olin takussa, liikaa juhlineena ja vaimolla oli

joukko-teloitus

Joukkoteloitus

4 huhtikuun, 2018

Pääsiäisen aikana muisteltiin yli 2 000 vuotta sitten elettyjä aikoja.

kysykaa-mita-voitte-tehda-kaupungille

Kysykää, mitä te voitte tehdä kaupungille

14 helmikuun, 2018

Seinäjoen kaupungissa on viime kuukaudet rakennettu kaupunkistrategiaa. Strategia tarkoittaa suunnitelmaa,

uhrauksia

Uhrauksia

20 helmikuun, 2017

Suomessa koulutuspolittikka on jo vuosia tähdännyt inkluusioon. Inkluusio tarkoittaa, että

tyttoja-ja-poikia

Tyttöjä ja poikia

26 lokakuun, 2016

Helsingin Sanomien Nyt-liite uutisoi (18.10.2016), että peruskoulujen on laadittava tasa-arvosuunnitelma

akateemiset-aidit

Akateemiset äidit

14 syyskuun, 2016

Jääkiekkovalmentaja ja -toimittaja Petteri Sihvonen syytti nettikolumnissaan akateemisia äitejä suomalaisen