Puhuttaessa muutokset mahdollisia
Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat
On kunnia olla juhlapuhumassa Eskoon hengellisen työn 50-vuotisjuhlassa. Arvostan kutsua kovin paljon. Kiitos.
Olen vielä sen verran nuori, että tämä 50-vuotinen taival on ollut jo aluillaan ennen minua. Olen ylpeä voidessani sanoa, että olen koko elämäni elänyt sellaisessa yhteiskunnassa, joka on pitänyt tärkeänä auttaa kehitysvammaisia ja heidän perheitään. Eskoon hengellinen työ on ollut pitkään voimissaan ja kannan siitä iloa ja ylpeyttä.
Viisikymppisellä on sopivasti elämänkokemusta, tietoa ja taitoa. Jokainen vuosi elämänvirrassa tuo mukanaan kokemusta. Jokainen vuosi elämänvirrassa tuo mukanaan viisautta. Jokainen vuosi elämänvirrassa tuo mukanaan lempeyttä. Sellainen on viisikymppinen.
Aina voisi olla paremmin, mutta moni asia on pitkään ollut Suomessa hyvin. Tässä asiassa yhtenä merkittävänä tekijänä on varmasti ollut kristillisen ihmiskäsityksemme, jonka mukaan jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas siksi, että hän on olemassa.
Täällä Eskoossa on monella saralla oltu edelläkävijöinä ja esimerkkeinä muille. Tutustuessani Eskoon hengellisen työn historiaan, opin kuinka tärkeässä roolissa vaikkapa rippikoulun järjestäminen kehitysvammaisille on täällä ollut.
Suomessa oli pitkään vallalla käytäntö, että rippikoulu oli vain heille, joilla oli lukutaito. Täällä Eskoossa on tehty hienoa työtä sekä nähty paljon vaivaa, jotta kristinuskon sanoma on kyetty välittämään myös heille, joiden perustaidot ovat – monista ymmärrettävistä syistä – viivästyneet tai olleet vaikeasti opeteltavissa.
Rippikoulu kuuluu kaikille, on ollut täällä tärkeä ohjenuora. Rippikoulussa opitaan kristinuskon perusasioita kuunnellen, katsellen, maistellen, tunnustellen ja kokien. Eskoon rippikouluun osallistutaan oman voinnin ja jaksamisen mukaan. Tutut työntekijät ovat mukana – vierellä – lähellä. Olette tuoneet iloa monelle vammaisperheelle sekä kulkeneet heidän rinnallaan ilon ja surun hetkellä. Olette oppineet sanomaan asiat niin, että ihmiset sen ymmärtävät. Olette opetelleet käyttämään selkokieltä ja monikanavaista viestintää sanoman välittämiseksi. Se on välittämistä.
Myös hengellinen musiikki on ollut täällä isossa roolissa, aivan samalla tavalla kuin urut ja virsien veisuu kuuluvat meidän kaikkien kirkossa käyntiin.
Puhumattakaan pääsiäispoluista, kirkkopyhistä, joulujuhlista, hartauksista, leiripäivistä, kaikesta hengellisestä yhteisöllisyydestä. Vaikuttavaa.
Eskoon hengellisen työn lähtökohtana on kehitysvammaisen kunnioittaminen ja hänen erilaisuutensa huomioon ottaminen seurakuntatyössä. Kehitysvammaisia tuetaan niin, että he voivat olla osallisina ja osallistua seurakunnan toimintaan.
Olen kansanedustajana tottunut varomaan sanojani, enkä ole aina rohjennut käyttää viittauksia raamattuun tai uskoon. Tutustuessani Eskoon hengelliseen työhön mukaani tarttui kuitenkin pari hienoa lausetta:
Pyhä yksinkertaisuus kunniaan.
Tai.
Pidä minua ennen muuta ihmisenä.
Nämä ovat todella kauniita lauseita. Niissä on oikeastaan sanottu kaikki.
Vajaa kaksi viikkoa sitten eduskunnassa käytiin tärkeä ajankohtaiskeskustelu, johon itsekin osallistuin. Keskustelun aiheena oli YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toteutuminen Suomessa. Sopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
Vaikka on hyvin tiedossa, että sopimuksen toteutumisessa on vielä monia ongelmia, toi keskustelu esiin myös monia hienoja asioita.
Esimerkiksi sen, että vammaisten oikeuksien sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista. Tai sen, että Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten joukossa. Positiivista on myös se, että vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut Suomessa.
Tärkeintä eduskunnassa käydyssä keskustelussa oli kuitenkin se yksimielisyys mikä vammaisten oikeuksien tärkeydestä oli. Emme olleet eri puolilla, olimme samaa. Tasavertaisen Ihmisyyden puolella.
Mutta on myös täysin selvää, että kaikki kauniit sanat eivät kohtaa reaalimaailmaa. Tekemistä – paremman maailman ja vammaisten oikeuksien toteutumiseen totisesti riittää. Olkoot ne vaikkapa syrjimättömyyteen, esteettömyyteen, kuljetuspalveluihin, koulutukseen, työmarkkinoihin, osallisuuteen tai tukipalveluihin liittyviä. Me emme ole kaikilta osin onnistuneet varjelemaan jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta, oikeutta olla tasavertainen ja arvokas.
Juhlavieraat.
Lopulta kyse on kahdesta yhteiskunnallisesta arvosta. Ihmisarvosta ja suomalaisen sivistysvaltion keskeisimmästä vaateesta. Miten se onnistuu huolehtimaan heikoimmistaan – siis niistä, jotka tarvitsevat auttavaa kättä? Lapset, vanhukset ja vammaiset. Kyse on siitä. Ihmisyys- ja sivistysarvosta. Kiitos, että täällä Eskoossa on sitä vaalittu. Se on kovin kunniakasta.
Viime vaalikaudella valmisteltiin vammaispalvelulakiesitys yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Tämän työn pohjalta nykyinen hallitus on uudistamassa vammaispalvelulakia. Vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, mutta yhdenvertaisuus ei silti aina toteudu. Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat haasteita vammaispalveluissa. Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida ja valmistella säännösehdotuksia vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Tavoitteena on turvata ja lisätä entisestään vammaisten henkilöiden osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä sekä selventää oikeussuojakeinoja. Tuloksia hyödynnetään vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistuksessa.
Olen vakuuttunut, että eduskunnasta löytyy – korulauseiden sijaan – tahtoa, päättäväisyyttä ja tarmoa viedä tätä tärkeää asiaa eteenpäin. Olisi syytä, koska näiden kautta mitataan suomalainen sivistysvaltio.
Hyvät juhlavieraat.
Eskoon esimerkki antaa meille positiivisen kuvan yhteiskunnastamme ja toivoa vieläkin paremmasta tulevaisuudesta.
Kristinuskon mukaan ihmisarvo on alkuperäinen, ehdoton ja kaikille yhtäläinen. Ihmisen arvo ei perustu hänen ominaisuuksiinsa tai tekoihinsa. Kaikki ihmiset ovat rajallisia, ja rajallisuuden muotoja on valtavasti. Minä olen rajallinen, sinä olet rajallinen. Me olemme rajallisia.
Toivon Eskoon hengelliselle työlle myös tulevaisuudessa kaikkea hyvää ja kaunista. Hengellisyyden merkitys, pyhien perusarvojen olemassaolo ja kunnioitus ovat yhteiskuntamme syvää kivijalkaa. Sen pohjalla on ihmisyyden ymmärrys ja ainutkertaisuuden ylistys. Sen tehtävänä on nähdä kauneus jokaisessa ihmisessä.
Nähdä kauneus jokaisessa ihmisessä.
Kiitos, että olette tehneet tätä työtä. En osaa kuvitella mitään arvokkaampaa.
Päätän tämän puheeni sananlaskuun. Mielestäni se kuvaa Eskoon hengellisen työn 50 vuotta.
”Jos haluat olla onnellinen tunnin — ota päiväunet. Jos haluat olla onnellinen päivän — mene kalaan. Jos haluat olla onnellinen vuoden — peri omaisuutta. Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi — auta muita.”
Auta muita. Näin on Eskoossa tehty.
Toivotan teille kaikille mitä parhainta juhlapäivää!
Pasi Kivisaari
Kansanedustaja (kesk)
